Syksyiset krysanteemit muistuttavat jotenkin
            kauan kukoistavaa naista.
Keltaisia, ja monenvärisiä joitten värit muistaa
      sitä mukaa kuin näkee ne.
Ne ovat sikäli kuin naisten juhlapukujen kankaat.
Nyt tulee valkeita krysanteemeja, ja ne yhtä kauan
      kuin ennenkin kukoistavat.
Mutta nyt ne ovat yksin huoneessa,
      ei mitään peiliä, ei mitään tuoksua, eikä naista.